keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Käytännön suppelaisuus

Ihmistyön korvautuminen koneilla on tätä päivää, eikä siinä ole mitään pelättävää. Pesukoneiden, liukuhihnojen ja teollisuusrobottien vuoksi meillä on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ennen. Joillain ihmisillä ei muuta olekaan: heille ei riitä töitä sellaisilla ehdoilla, joilla yksilö ja työnantaja olisivat sosiaaliturvan ja toisaalta työllistämisestä koituvien kustannusten jälkeen valmiita kohtaamaan.
Työn kokonaistuottavuus nousee jatkossakin pääasiassa teknologian ansiosta; koulutus tuottaa ihmiselle vain marginaalisen hyödyn, mistä pitää osaltaan jo työn verotus huolen. Pääeron tekee kuitenkin skaala. Siinä missä teknologian ansioita voidaan tilastoida logaritmisella asteikolla, pysyy puhtaan ihmistyön tuotos pääasiassa lineaarisessa suhteessa panokseen.
http://www.tietoviikko.fi/cio/blogit/ict_standard_forum/luovat+robotit+ja+matalapalkkaduunarit/a911568

Elina Lepomäki kirjoittaa automaatiosta ja yhteiskunnan kiihtyvästä robotisaatiosta. Ihminen on yleensä ottanut uusia työmenetelmiä nopeasti käyttöön. Yhteiskunnat ovat muuttuneet rajusti näiden teknologisten menetelmien mukana. Aikanaan maatalousteknologia mullisti ihmispopulaation määrän. Yleisestikin ottaen itse ymmärrän teknologisen kehityksen pitkälti siirtymänä tiheämpiin ihmispopulaatioihin. Ainakin kaikki aikaisemmat teknologiat ovat ajaneet tiheämpää ihmispopulaatiota.

Tiheämpi ihmispopulaatio mahdollistaa sitten uudet organisoitumistavat ja sitä kautta ajaa teknologiaa eteenpäin.
http://www.automerkit.fi/uutiset/automerkit/artikkelit/robotti-korvaa-testikuljettajan.html

Erityisesti Kiina on mielenkiintoinen, koska siellä on paljon ihmisiä ja korkea tiheys eli sen pitäisi siis johtaa uusiin tapoihin organisoitua ja kokonaan uuten teknologiaan. Määrät eivät ole numeroneutraaleja eli voimme odottaa uusia organisoitumisen muotoja korkeammilla tiheyksillä kuin matalammilla. Käsittääkseni on olemassa ihmistiheyttä tutkiva sosiologian haara mutta nyt en ole ehtinyt siihen tutustua.

Internet on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Internet nostaa ajatusten tiheyttä paikallisesti hetkellisesti hyvinkin suureksi eli voinemme myös siellä odottaa uusia tapoja organisoitua. Tämän tyyppistä uudempia tapoja on myös kehittynyt. Samoin tekoäly lisää ajatuksellista tiheyttä.

Itseä ei ihmisen kohtalo tässä myllerryksessä kiinnosta, koska en ole humanisti. Oletettavasti yhteiskunnalliset muutokset tulevat olemaan valtavat. Edellisissä teknologisen paradigman muutoksissa eli maatalous --> teollinen kapitalismi --> teollinen siirtomaa kapitalismi --> informaatio kapitalismi yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet yllättävän rajuja.

Aikanaan siirtyminen teolliseen kapitalismiin oli rankka siirtymä, jonka vanavedessä mm. syntyi kommunismi ja Venäjän vallankumos --> Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa. Missään nimessä tälläisen yhteiskunnallisen teknologian muutokset eivät ole pieniä mutta ne ovat väistämättömiä.

Luonnollisesti todellinen Suppelaisuus toimii varsin monimutkaisessa ympäristössä ja siten mikään ennakointi ei ole mahdollista. Kuitenkin yrittämällä ymmärtää aikaisempia kehitysvaiheita voimme ehkä pystyä valmistautumaan ainakin henkisesti siihen rytäkkään joka on edessä.
http://matapaise.blogspot.fi/2013/05/ajatushautomon-tutkimusjohtaja-hallitus.html

http://takkirauta.blogspot.fi/2012/10/epasuositut-aatteet-epasuositut-ihmiset.html

perjantai 21. kesäkuuta 2013

NSA ja vakoilu

Vakoilu luo tietyllä tavalla Superälyä. Vakoilu mahdollistaa Superälyn syntymiseen tarvittavien voimavarojen siirtymisen Superälyn saataville.
http://www.theregister.co.uk/2013/06/21/hft_financial_trading_rise_of_the_machines/

Muutenkin Superäly puolella tilanne vaikuttaa valoisalta.
http://www.top500.org/blog/lists/2013/06/press-release/

Superäly kehittyy vauhdikkaasti ja estimaatti Superälyn syntyyn vuonna 2024 vaikuttaa saatavilla olevan tiedon valossa mahdolliselta. Monet kehityskulut ovat jopa yllättävän positiivisia superälyn syntymiselle. Superälyn syntymiselle on siis hyvät mahdollisuudet.